
Kanneoikeus lisäisi oikeusturvaa
Kanneoikeudesta hyötyä
Jos työntekijä ei uskalla työpaikan menettämisen pelossa
lähteä yksin hakemaan oikeutta, niin esimerkiksi ammattiliitto voisi riitauttaa asian.
Myös harmaata taloutta saataisiin tehokkaasti kuriin kanneoikeudella ja
laajalla tilaajan vastuulla.
Harmaan
talouden torjuntaa rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla pohtinut työryhmä
esittää useita hyviä toimia väärinkäytösten estämiseksi. Tehokkainta harmaan
talouden torjuntaa kuitenkin olisi, että työn tilaaja saatetaan vastuuseen
alihankkijoiden laiminlyönneistä kuten maksamattomista veroista, sosiaaliturvamaksuista
ja palkoista. Tilaajan vastuun laajentaminen ja sen rinnalla ammattiliittojen oikeus ajaa
kannetta työntekijän puolesta kitkisivät tehokkaimmin harmaata taloutta, sanoo SAK:ta
työryhmässä edustanut lakimies Anu-Tuija Lehto.
Ongelmien ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat yritykset. Lehto toivookin yritysten
valitsevan sopimuskumppaninsa huolellisesti. Myös yritysten on kannettava
yhteiskuntavastuuta, Lehto painottaa.
Kansalaisjärjestöt tavoittelevat kanneoikeuden kirjaamista hallitusohjelmaan.
Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus
työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.
Kanneoikeus parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten
oikeusturvaa Järjestöt perustelevat kanneoikeutta myös tehokkuudella. Yksittäiselle
ihmiselle syrjinnän riitauttaminen on vaikea ja usein kallis prosessi. Myös
viranomaisten työ helpottuisi, kun eri henkilöitä koskevaa samaa asiaa ei tarvitsisi
käsitellä useaan kertaan. Uudistuksella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus.
Järjestökanteen tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa
Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kollektiivinen kanneoikeus
ei ole vieras suomalaiselle lainsäädännöllekään. Suomessa tunnetaan ryhmäkanne
kuluttaja-asioissa ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa
kohtuuton sopimusehto.
Kanneoikeudesta hyötyä
Alipalkkoja ja välitysmaksuja
Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu Suomeen siivoojiksi. Siivoojat ovat
joutuneet maksamaan välittäjälle suuren summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä
ole kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi, että palkka on vain muutama satanen
kuussa, eikä sillä pysty elämään. He pelkäävät kotimaahan jääneiden
sukulaistensa puolesta ja sitä, ettei heidän työlupiaan uusita. Ammattiliitto voi
riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut siivoojien puolesta.
Avustajaa ei tarjota
Vammaispalvelulaki määrää kunnan järjestämään vammaisille tarvittavat
tukitoimet. Kunta kieltäytyy tarjoamasta näkövammaiselle avustajaa, vaikka
vammaispalvelulain mukaan tukitoimien järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin.
Vammaisjärjestö voi nostaa kanteen kuntaa vastaan samassa tilanteessa olevien vammaisten
puolesta.
Perusteeton määräaikaisuus
Työpaikan kaikki osastosihteerit ovat naisia ja heistä suurin osa tekee töitä
määräaikaisessa työsuhteessa, mielestään perusteetta. Osastosihteerit ovat
tyytymättömiä tilanteeseen, mutta kukaan ei halua riitauttaa asiaa, koska pelkää
menettävänsä työnsä. Ammattiliitto tai naisjärjestö voi nostaa kanteen
työntekijöiden puolesta.
Syrjintää ja eriarvoista suhtautumista
Kunnasta annetaan useammankin romanin ymmärtää, ettei heille ole tarjota asuntoa.
Romanijärjestö voi viedä asian oikeuteen.
Setaan on tullut soittoja vanhemmilta, jotka ovat järkyttyneet paikallisen
koulun opettajasta, joka tunneilla homoseksuaalisuus esitetään sairautena ja
homoseksuaalisia nuoria ohjataan koulun ulkopuolisen tahon "eheytyshoitoihin".
Rehtori on haluton toimimaan asiassa. Seta voi nostaa kanteen.
Netti-Palkkatyöläinen
27.4.2011 |