– Järjestelmä joutuu ensimmäistä kertaa testiin nyt, kun nuorten työttömyys on selvässä kasvussa. On tärkeää, että esimerkiksi vastavalmistuneita nuoria ei jätetä oman onnensa nojaan, sanoo SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen.

Myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitossa SAKKIssa kannetaan huolta tänä keväänä ammattiin valmistuvien nuorten työllistymisestä.

– Heidän työuransa alku näyttää epävarmalta. Hankalin tilanne on rakennusalalle valmistuvilla, sanoo puheenjohtaja Susanna Haapalainen.

Hän pelkää, että nuoret jäävät ruuhkautuneissa työ- ja elinkeinotoimistoissa muiden työnhakijoiden jalkoihin.

– Nuoret tarvitsevat erityistä tukea työnhakuun, sillä heillä ei vielä ole kokemusta työelämästä eikä verkostoja, jotka auttavat työuralla alkuun.

Alle 25-vuotiaiden miesten työttömyysprosentti oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 22,6. Se oli noussut yli kuudella prosentilla vuoden takaisesta. Nuorten naisten työttömyys oli pysynyt lähes ennallaan ja noussut vuodessa vain 0,3 prosenttiyksikköä 17,1 prosenttiin.

Nuorista 15–24-vuotiaista oli helmikuussa työttömänä 19,8 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 29 500, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työttömänä oli helmikuussa 7,6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Saana Siekkinen uskoo, että naisten työttömyys nousee vielä nykyisestä, sillä taantuma leviää ensiksi miesvaltaiseen vientiteollisuuteen ja vasta viiveellä naisia työllistävälle yksityiselle ja julkiselle palvelusektorille. Penttisen mukaan SAKKIin on tullut viestejä, että nuorten työllistyminen palvelualalle, esimerkiksi ravintoloihin, takkuaa jo pienemmillä paikkakunnilla.

Edellisessä 1990-luvun alussa koetussa lamassa nuorisotyöttömyys nousi pahimmillaan 36 prosenttiin. Vuonna 1994 alle 25-vuotiaista miehistä oli työttömänä 41 prosenttia ja naisista 33. Näin suuriin lukuihin tuskin nyt kivutaan, sillä puskurina toimii jo käynnistynyt ikärakenteen muutos

Oppivelvollisuutta lisää

SAK:ssa ollaan erityisen huolestuneita niistä nuorista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heitä oli 20–24-vuotiaista vuonna 2007 noin 20 prosenttia. Enemmistö ilman ammatillista koulutusta olevista nuorista on miehiä.

Saana Siekkisen mukaan ongelma on, että kukaan ei ota vastuuta nuorten koulutuksesta peruskoulun jälkeen. Tämän takia SAK on esittänyt selvitettäväksi oppivelvollisuuden ulottamista myös toisen asteen koulutukseen.

– Tilanne vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa peruskoulunsa päättävien nuorten tilanteeseen tartutaan, jos he eivät hakeudu itse koulutukseen mutta on kuntia, joissa nuoret jäävät täysin yksin.

SAKKIssa suhtaudutaan myötämielisesti oppivelvollisuuden pidentämiseen.

– Oppivelvollisuus voisi kattaa lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi työharjoittelun ja työpajatoiminnan, Susanna Haapalainen sanoo.

Saana Siekkisen mukaan merkkejä on myös siitä, että nuorten työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen saanti on vaikeutumassa. Monilla aloilla työharjoittelu on pakollista ja harjoittelupaikkojen puute lykkää valmistumista tai pahimmillaan johtaa opintojen keskeytymiseen.

– Työharjoittelu on usein palkatonta, joten ihmettelen yritysten nihkeää suhtautumista. Nuoret ovat tulevaisuuden työvoimaa, josta uhkaa jo lähivuosina tulla pulaa. Nuorten opiskelu- ja työmotivaation kannalta harjoittelupaikan saaminen on oleellista, Susanna Haapalainen korostaa.

Kesätöitä vähemmän

Kilpailu kesätyöpaikoista on kiristynyt, sillä niitä on tarjolla viime vuotta vähemmän. Tosin tilanne vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Tampereen työ- ja elinkeinotoimistossa on vuoden alusta ollut auki reilut 2 300 nuorille suunnattua kesätyöpaikkaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten. Helsingin Haapaniemen työ- ja elinkeinotoimistossa näppituntuma on, että kesätyöpaikkoja on auki noin 30 prosenttia viime vuotta vähemmän. Helsingissä erityisesti suuret työnantajat ovat vähentäneet kesätyöpaikkoja.

– Tampereella suurimmat nuorten työllistäjät ovat entiseen tapaan kaupunki, seurakunnat ja Särkänniemen huvipuisto, tiedottaja Minna Koivunen kertoo.

Eniten kesätöitä on tarjolla yksityisillä palvelualoilla kuten kaupoissa ja ravintoloissa. Kunnista valtaosa aikoo palkata nuoria kesätöihin yhtä paljon kuin viime kesänä.

Teollisuuden ja erityisesti rakennusalan kesätyöpaikat ovat sen sijaan vähentyneet merkittävästi.

– Teollisuuden kesätyöpaikkoja meillä ei ole nyt lainkaan tarjolla. Niitä ei perinteisestikään ole ollut niin paljon kuin palvelualojen, Minna Koivunen sanoo.

Viime lokakuussa EK:n jäsenyritykset arvelivat palkkaavansa kesällä töihin noin 120 000 nuorta eli lähes yhtä paljon kuin viime kesänä.

Asiantuntija Satu Ågren EK:sta sanoo, että 120 000 ei näillä näkymin toteudu. Hänen mukaansa tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, kuikan moni nuori työllistyy tulevana kesänä. Tämä selviää vasta ensi syksynä, jolloin asiaa seuraavan kerran tiedustellaan EK:n jäsenyrityksiltä.

Pirjo Pajunen