EY:n tuomioistuimen mielestä kilpailutilanteissa ei ole ratkaisevaa vain raha. Tuoreen päätöksen mukaan Helsingin kaupungilla oli oikeus valita bussiliikennettä koskevassa tarjouskilpailussa ympäristöystävällisempi vaihtoehto taloudellisesti halvimman sijaan.

Asian vei tuomioistuimeen Concordia Bus Finland OY, joka oli hävinnyt kilpailun Helsingille ja liikennelaitos HKL:lle.

EY:n tuomioistuimen päätös merkitsee sitä, että kilpailutilanteessa "yleinen etu" eli ympäristöasiat ja sosiaalikysymykset voidaan ottaa samalla tavalla huomioon taloudellisen edullisuuden rinnalla.

Palkansaajajärjestöt pitävät päätöstä arvokkaana, sillä se vastaa näiden tavoitteita meneillään olevassa hankintadirektiivien uudistusprosessissa. Ay-liike katsoo, että ympäristönäkökohtien lisäksi direktiiveihin tulee kirjata työehto- ja työsuojelukriteerit sekä työjärjestö ILO:n sopimukset.

  Irlanti äänestää uudelleen Nizzan sopimuksesta 19. lokakuuta. Sopimuksella valmistetaan EU:n laajentumista muuttamalla rakenteita sellaisiksi, että uudet jäsenmaat voivat siihen liittyä.

EU:n hakijamaiden ay-järjestöt tukevat Irlannin ay-liikkeen äänestysaktiivisuuskampanjaa, sillä keskusjärjestö ICTU kannattaa Nizzan sopimuksen hyväksymistä. Hakijamaiden ay-järjestöt, Tsekin CMKOS, Puolan Solidaarisuus ja Unkarin Liiga ovat vierailleet Dublinissa herättelemässä siirtotyöläisiä ja maahanmuuttajia vaaliuurnille.

Äänestäjiin vedotaan mm. sillä, että EU:n laajentuminen lisää taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja, laajentuminen estää Euroopan "amerikkalaistumisen", Irlannin ääni ei EU:ssa heikkene ja laajentuminen lisää Euroopan vakautta.

  Työllisyys- ja sosiaalikomissaari Anna Diamantopouloun mukaan stressi maksaa vuosittain 20 miljardia euroa työstä poissaoloina ja sairaskuluina. Noin 28 pros. työntekijöistä on viime vuosina ollut pois töistä stressin takia.

Euroopan työmarkkinajärjestöt kampanjoivat lokakuun työsuojeluviikolta alkaen Euroopan laajuisesti teemalla "Työtä ilman stressiä".

Eniten poissaoloja aiheutuu lihas- ja liikuntaelinten sairauksista, stressi on tilaston kakkonen. Stressiä tuottavat puutteellinen tehtävien hallinta ja suuri työmäärä, henkinen häirintä työssä, fyysinen häirintä ja myös sukupuolinen häirintä.

  Latvian ay-keskusjärjestö LBAS pitää 5. edustajakokouksensa marraskuun lopulla.

LBAS perustettiin toukokuussa 1990 ja muista Baltian maista poiketen Latviassa työntekijät kuuluvat kaikki samaan keskusjärjestöön. Henkilöjäseniä järjestöllä on 200 000, mikä tarkoittaa noin 20 pros. järjestäytymisastetta työllisestä työvoimasta. Järjestäytymisaste on korkeampi kuin Liettuassa ja Virossa, joissa ay-liike on jakaantunut useampiin keskusjärjestöihin.

Latviassa ei yksityistetty yhtä radikaalisti kuin muissa Baltian maissa. Siitä syystä LBAS:n suurimmat alat ovat julkissektori ja valtion työntekijät, mm. tiedemiehet ja opettajat ja terveydenhuoltoala. Teollisuussektorin suurin liitto kokoaa kemian ja sähköteollisuuden työntekijät.

  EU:n talous- ja sosiaalikomitean TSK:n jäsenet on nimetty seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

Ryhmässä I (työnantaja-ryhmä) ovat TT:stä johtaja Ulla Sirkeinen, kauppapoliittinen asiamies Filip Hamro-Drotz ja PT:stä johtaja Harri Koulumies uutena. Ryhmässä II (työntekijät) ovat SAK:sta ekonomisti Peter J. Boldt, STTK:sta kv-päällikkö Martti Reuna ja AKAVAsta kv-päällikkö Markus Penttinen. Reuna on vuoden kuluttua jäämässä eläkkeelle, jolloin hänen tilalleen tullee nainen. Ryhmässä III (muut) ovat MTK:sta johtaja Seppo Kallio, Suomen Yrittäjistä suunnittelupäällikkö Pertti Rouhio ja Keskuskauppakamarista osastopäällikkö Marja-Liisa Peltola. Kaksi jälkimmäistä ovat uusia.

TSK on ainoa EU:n elimistä, joissa työmarkkinajärjestöillä on suora edustus. TSK antaa lausunnon mm. kaikista työelämän kysymyksistä.

  Euroopan parlamentin naisten oikeuksien valiokunta haluaa, että naisten osuutta kasvatetaan sosiaalidialogin eri tasoilla. Se myös vaatii, että tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan erityinen strategia.

Valiokunta esittää, että työmarkkinajärjestöt laativat positiivisia toimintaohjelmia, joihin kirjattaisiin myös määräaikoja naisten edustuksen lisäämiselle. Se haluaisi myös, että EU:n eri elimet vaatisivat naisten ja miesten tasavertaista edustusta yritysneuvostoihin.

Valiokunnan mietintöä esitellyt belgialainen Miet Smiet valitti, ettei naisten osallistumisesta työmarkkinajärjestöihin ole riittävästi tietoja. Ay-järjestöissä naisia on noin 40 pros. mutta johtopaikoilla vain alle 25 pros. Työnantajajärjestöissä naisia on paljon vähemmän.