Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007. Lailla saatiin avatuksi pää
yhtenä harmaan talouden torjuntakeinona, mutta uudistus jäi puolitiehen.
Seurantatutkimuksen mukaan 60 prosenttia yrityksistä laiminlyö lain asettamat
velvoitteet joko tietämättömyyttään tai tahallaan.
Ekonomisti Erkki Laukkanen SAK:sta arvelee, että osalle yrityksistä kyse on
talousliberalistisesta ideologiasta: mitäpä se muille kuuluu, mitä itsenäinen yritys
tekee.
– Suurin osa yrittäjistä on kuitenkin sitä mieltä, että tilaajavastuu
tasapuolistaa kilpailua asettamalla yritykset samalle viivalle. Valtaosa yrittäjistä
haluaa, että laki toimii kunnolla, Laukkanen sanoo.
Toimialaleikille loppu
Tilaajavastuun rikkomisessa esillä ovat olleet erityisesti rakennusala ja
ravintola-ala. Laukkasen mielestä toimialakohtainen leikki on lopetettava, koska lakia
rikkoo niin julkinen sektori kuin muutkin yksityiset toimialat kuin rakennus- ja
ravintola-ala.
– Julkisen sektorin ongelma on soveltaa hankintalakia, joka pakottaa kunnat
viipaloimaan kilpailuttamansa hankkeet pieniksi siivuiksi. Kilpailun voittoa tavoitteleva
yritys saattaa antaa alihintaisen tarjouksen vain saadakseen jalkansa markkinoiden oven
väliin. Yrittäjä syö aluksi omaa katettaan, mutta myöhemmin kiristää otetta muun
muassa työehtosopimusten mukaisissa palkoissa ja työehdoissa, Laukkanen selvittää.
Mallia Hollannista
SAK:n tavoitteena on tilaajavastuulain kokonaisuudistus. Yksi mielenkiintoinen verrokki
on Hollannin ketjuvastuu, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1979. Ketjuvastuulla
turvataan, että kaikki yritykset maksavat veronsa, lailliset palkat työntekijöilleen ja
lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Hollannin ketjuvastuussa avainasemassa on sulkutili, jonne pääurakoitsija maksaa
keskimäärin 40 prosenttia urakkahinnasta. Näitä rahoja aliurakoitsija voi käyttää
vain verojen ja veroluonteisten maksujen maksuun. Välistävetäjille ei jää tilaa.
– Suomessa sosiaalivakuutusmaksut ovat maksettuihin palkkoihin nähden
alakantissa. On syytä epäillä, että monet yritykset laistavat lakisääteisistä
velvoitteistaan, Laukkanen sanoo.
Leena Seretin
SAK vaatii:
- Ulkomainen ja kotimainen yritystoiminta keskenään tasavertaiseen asemaan
- Tilaajan vastuu todelliseksi
- Työvoiman tasapuolinen kohtelu varmistetaan
- Pääomatulojen verovalvonta samalle tasolle muiden tulojen kanssa
Teema