vane.jpg (302 bytes)

Työkyvyn edistäminen esiin myös kunnissa Suvi-Anne Siimes
  Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

Suvi-Anne Siimes, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja  Politiikka on nykyisin nopeatempoista. Isot kohut kestävät enimmilläänkin vain viikkoja ja korvautuvat sitten uusilla puheenaiheilla ja juonenkäänteillä. Kohujen takana olevat ongelmat eivät ollenkaan aina ratkea samalla rytmillä. Niiden ratkomista vain jatketaan kohujen laantumisen jälkeen kaikessa rauhassa poliittisen julkisuuden ulkopuolella.

Asia oli niin myös hallituksen ja ammattiliittojen välejä hiertäneessä eläkekiistassa. Hallitus pyörsi ison kohun saattelemana yksipuolisen päätöksensä eläkeiän nostamisesta kahdella vuodella ja asiaa pohditaan nyt julkisuudelta piilossa ns. Rantalan työryhmässä.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentämisen keinojen etsimisessä on hyvä käyttää työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitosten asiantuntemusta. Yhtä selvää on, että kestävän ratkaisun rakentamisessa tarvitaan myös terveydenhuollon kehittämisen ja terveyspolitiikan panosta.

Tiedämme kaikki, että työurat eivät pitene pelkkien uusien lakien avulla, sillä parhaatkin lakipykälät ovat vain sanoja paperilla. Ihmisten tosiasialliset valinnat muuttuvat vain, jos muutoksille luodaan edellytyksiä myös työpaikkojen arjessa ja maamme terveydenhuollossa. Siksi muutokseen tarvitaan myös ihmisten työssä jaksamista ja työkykyä tukevia toimia työpaikoilla.

Työssä jaksaminen ja työkyvyn edistäminen ovat varmasti esillä myös Rantalan työryhmässä. Ryhmän työtä haastaa kuitenkin koko ajan heikkenevä taloustilanne. Se siirtää ihmisiä kovaa vauhtia paitsi työn, myös ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ulkopuolelle.

Kun työttömyys kasvaa, ihmisten työkyvystä pitää lähivuosina huolehtia yhä enemmän myös työpaikkojen ja niiden tarjoaman ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ulkopuolella, siis esimerkiksi kuntien perusterveydenhuollossa.

Yhdeksi työurien pidentämisen haasteeksi nouseekin siksi se, miten kuntien rahoittaman perusterveydenhuollon käy edessä olevien laihojen vuosien aikana. Maltetaanko esimerkiksi terveyskeskuksiin panostaa riittävästi? Vai unohdetaanko työttömäksi jäävien ihmisten terveyden ja työkyvyn edistäminen nyt, kun kunnissa on monia muitakin rahareikiä ja yhtä lailla myös kasvavia säästötarpeita?

Jotta tähän kysymykseen ei olisi lähivuosina yhtä montaa vastausta kuin valtakunnassa on kuntia, työikäisen väestön terveyden ja työkyvyn edistäminen pitäisi nostaa vahvasti esiin valtakunnallisessa terveyspolitiikassa ja sen tavoitteissa. Molemmat pitäisi ottaa huomioon myös kuntien taloutta koskevissa päätöksissä.

Vain niin varmistamme sen, että työurien pidentäminen onnistuu mahdollisimman hyvin myös laman jälkeen koittavassa valoisammassa tulevaisuudessa.

Palkkatyöläinen 8.4.2009 nro 3/09

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)