Yksityistämisen vaikutukset sen paremmin palvelujen laatuun kuin työelämäänkään eivät ole olleet mitenkään yhdensuuntaisia. Kunnalta yksityisille palveluntuottajille siirtyneet työntekijät ovat esimerkiksi kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa omaan työhönsä lisääntyneen, mutta toisaalta heille perätään oikeuksia puhua epäkohdista. Asiakastyytyväisyyskyselyistäkään ei yhtä selkeää suuntaa löydy.

Ruotsin kansallisen työelämäinstituutin tutkija Casten von Otter on juuri ollut kokoamassa kirjaa ruotsalaisen työelämän muutossuunnista. Siitä yksityistämistä ei omana osioinaan löydy.

Sairastavuus noussut kattoon

– Ruotsalaisessa työelämässä on tapahtunut rajuja muutoksia. Pitkäaikaissairaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, von Otter sanoo.

Pitkäaikaissairaiden määrä kolminkertaistui 1997–2001. Erityisen vaikea tilanne on julkisella sektorilla.

– Fuskua, oli ensireaktio, kun määrät lähtivät kasvuun. Nyt pitkäaikaissairaita ja eläkeläisiä on niin paljon, että se uhkaa koko taloutta, von Otter kertoo.

Kasvun jatkuessa oli pakko uskoa, että jotain on tapahtunut. Työelämäinstituutilla ei ainakaan vielä ole varmaa vastausta, mitä. Von Otter toteaa, että samaan ajankohtaan sairastavuuden lisääntymisen kanssa sattuu kuitenkin raju toimintojen tehostaminen erityisesti julkisella sektorilla. Toisaalta yksityistäminen merkitsi muutoksia myös hoivan rakenteessa.

Erilaisissa tutkimuksissa kerrotaan stressin työelämässä lisääntyneen. Selvityksissä kerrotaan myös, että yksityistämisten selvin vaikutus on ollut henkilöstömäärien vähentyminen.

Viimeisimmässä kyselyissä maakäräjien ja valtion palkkalistoilla olevat arvioivat, että he voivat aiempaa enemmän päättää itse työtahdistaan. Muilla työantajilla tilanne on heikentynyt.

Edellisvuonna sairauspoissaolojen määrä laski hieman kuntasektorilla vuosia jatkuneen kasvun jälkeen.

Kilpailutus monopolisoi

– Tärkeä kysymys onkin, millaisia palvelun tuottajia halutaan, von Otter toteaa.

Hänen mukaansa voi sanoa, että työelämän kysymyksissä yksityiset palvelutuottajat jakaantuvat kahteen kastiin: niihin, jotka ovat löytäneet markkinarakonsa ja niihin, joiden kilpailukyky perustuu vain kustannusten alas painamiseen.

Yksityistämisen lähtiessä liikkeelle Ruotsissakin puhuttiin, että kuntien henkilöstö voi itsekin perustaa yrityksiä. Von Otterin mukaan sen suosio on kuitenkin laskenut. Perinteisistä työelämän rooleista ollut vaikea irrottautua ja pienet yritykset eivät ole pärjänneet.

Kun kilpailutuskierroksia on Ruotsissa käyty jo useita, näkyy markkinoiden keskittyminen. Esim. 2002 koko maassa oli vanhustenhoidossa 140 yritystä. Niistä seitsemän vastasi yli puolesta alan liikevaihdosta.

Von Otter toteaakin perustavan luokan kysymykseksi, osataanko kunnissa muotoilla hyviä sopimuksia palvelun tuottajien kanssa.

– Niissä pitäisi huomioida laatu, ja toisaalta kustannukset.

Yleissitovuus ei rajoita yrityksiä

– Markkinarakonsa löytäneillä yrityksillä on hyvä henkilöstöpolitiikka ja korkea pestuukynnys. Ne valitsevat rusinat pullasta julkisen sektorin henkilöstöstä.

Von Otter sanoo, että Ruotsissa on mm. paljon päiväkoteja, joiden henkilöstö sanoo työnteon yksityisellä työnantajalla olevan paljon hauskempaa kuin julkisella sektorilla.

– Toisen tyypin yrityksissä työvoimakustannukset vedetään alas, työehdot ovat huonoja. Niiden liikeidea on, ettei työehtosopimuksia oteta huomioon.

Von Otterin mukaan näitä yrityksiä toimii erityisesti kiinteistöpalveluissa ja kodinhoidossa. Jatkuvia työsuhteita on näissä yrityksissä tavallista vähemmän, sen sijaan tuntipalkkaisten osuus on suuri.

Ruotsissa työehdoilla pelaamista helpottaa se, että työehtosopimukset eivät siellä ole yleissitovia. Suomen KTV:tä vastaava Kommunal on pyrkinyt tekemään yksityisten palvelutuottajien kanssa työehtosopimuksia, mutta aina se ei ole onnistunut.

Kommunal on asettanut kilpailuttamistilanteisiin tavoitteekseen, että työsuhteiden ehdot saataisiin suurin piirtein kustannusvastaaviksi. Täsmälleen toistensa kaltaisia ehtojen ei Kommunalin mielestäkään tarvitsisi olla.

Työntekijälle velvollisuus puhua

Selkeimmin työsuhteen ehdot ovat heikentyneet vakuutusten, lomien, eläkkeiden ja työsuhdeturvan osalta. Kunnallisen henkilöstön asema on kilpailuttamistilanteissa Ruotsissa turvattu. Väkeä ei irtisanota, vaan jos henkilö ilmoittaa haluavansa pysyä kunnalla töissä, hänet sijoitetaan toisiin tehtäviin.

Von Otter kertoo, että keskustelua on käyty myös työntekijän oikeudesta kertoa työnantajayrityksensä asioista.

– On sanottu, että yksityisissä yrityksissä työntekijät joutuvat vaikenemaan.

Julkisella sektorilla oikeus on taattu nk. lausuntovapaudella, jonka mukaan työntekijällä on oikeus kertoa työpaikan asioista lehdistölle ilman, että työantaja saa tutkia, kuka on vuodon takana. Julkisia palveluja yksityistettäessä oikeus on unohtunut.

Nyt tilanteeseen on tulossa muutos valmistelussa olevan Lex Saaran myötä. Lakihankkeen nimi juontuu Saarasta, joka paljasti yksityisessä vanhusten huollossa olleista ongelmista.

– Laissa velvoitetaan työntekijöitä ilmoittamaan hoidon puutteista, von Otter kertoo.

Auli Kivenmaa
Tukholma