Irtisanomisturva on mitä selkeimmin tupo-pöydän asia. Vieläkö SAK:ssa löytyy uskoa yrittää tupoa ja sen voimin muutosturvaa ensi talvena?
– SAK:laiseen perinteiseen kuuluu, että liittojen halut käynnistää tupokierrosta tutkitaan perusteellisesti. Kun otetaan huomioon ympäristössä tapahtuneet muutokset ja eritoten työnantajapuolen kannat, voi olla, että vakavan neuvottelun käynnistäminen on erinomaisen vaikeaa.

Onko teollisuuden palkansaajien ammattijärjestöillä omia aikomuksia parantaa irtisanomisturvaa?
– Teollisuuden palkansaajien keskuudessa on puhuttu asiasta pariinkin otteeseen ja ajatus elää. Ehdotus muutosturvasta on lähtöisin teollisuuden palkansaajilta, jotka joutuvat kokemaan yksilön turvattomuuden, kun kokonaiset työpaikat siirtyvät rajojen ulkopuolelle. Perimmäinen ajattelu on, että Suomessa yrityksen lopettaminen on helppoa ja halpaa.

Työministeri perusteli eduskunnassa välikysymyskeskustelussa suomalaisten työntekijöiden irtisanomisturvaa eurooppalaisittain hyväksi, sillä irtisanomisajat ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat kohtalaisen pitkiä. Työntekijöitään irtisanovien yritysten kukkarolla ei kuitenkaan käydä, sillä työttömyysturvan rahoittavat pääosin palkansaajat ja veronmaksajat. Onko yritysten rahallista vastuuta lisättävä?
– Olemme ajaneet nimenomaan yritysten vastuun, myös rahallisen vastuun lisäämistä. Työministerin vastaus hämmästytti. Palkansaajia koskeva erorahajärjestelmä on purettu, eikä meillä enää ole yhteisvastuullista järjestelmää. On vain yritysten johtoa koskeva hyvinkin antelias järjestelmä, jossa yritykset maksavat jopa 18 kuukauden palkkoja kultaisina kädenpuristuksina. Sellainen malli kelpaisi palkansaajillekin.

Työministeriö on varoittanut, että irtisanomissuojan parantaminen johtaa työllistämiskynnyksen nousuun. Onko irtisanomissuoja työllistämisen este?
– En usko siihen. Itselläni on kokemus teollisuuden käytännöistä jo 60-luvun lopulta. Jos yritys toimii pitkäjänteisesti eikä tavoittele pikavoittoja, se palkkaa työvoimaa, jos on kysyntää. Jos ei ole kysyntää, työvoimaa vähennetään olipa työllistämis- tai irtisanomiskynnys mikä hyvänsä. Asioitaan hyvin hoitava yritys pystyy valmistautumaan suhdannevaihteluihin.

Ollaanko ottamassa ensiaskeleita siihen, että Suomi alkaa kilpailla työsuhteen ja irtisanomisturvan edullisilla ehdoilla EU:n sisällä?
– Puheenvuorot edesauttavat nostamaan vallalle ajattelua, että suomalaisen työelämän valttikortiksi haetaan helppoja ja halpoja irtisanomismenettelyjä ja edullisia palkkakustannuksia.

Viimeiset työvoimatilastot osoittavat, että suomalaiset yritykset eivät palkkaa väkeä etenkään Suomessa, vaikka varaa olisi. Millaisia johtopäätöksiä vedät?
– Jos tuotteille ei ole kysyntään, ei ole myöskään työvoiman tarvetta. En usko ajattelumalliin, että leikataan palkkoja, jotta yritykset pitäisivät ihmisiä töissä. En ole tavannut teollisuudessa yritystä, joka pitää ihmisiä töissä hyvää hyvyyttään tai piruuttaan. Työntekijöitä tarvitaan, jos heille on yrityksessä käyttöä. Tuotteiden kysyntä ratkaisee.

Ay-liike on vuosikaudet uskonut, että alhaisilla palkankorotuksilla parannetaan työllisyyttä. Tulokset näyttävät kovin laihoilta. Horjuuko usko yhtälöön?
– Näillä kokemuksilla en kyllä nielaise enää yhtälöä. Vakaalla kehityksellä on merkitystä, ja se on saavutettu tupoilla vuodesta 1995 aina viime aikoihin saakka. Viimeisen puolentoista vuoden kehitys on ollut oma luku sinänsä ja se on arvioitava erikseen.
– Ennustettavuudella on varmasti työllisyyden kannalta myönteinen merkitys. Toinen kysymys on, olemmeko tyytyväisiä kehitykseen, mikä yhteisillä talkoilla on saatu aikaiseksi esimerkiksi työttömyyden vähentämiseksi tai työllisyysasteen nostamiseksi. Perustellusti voi olla pettynyt tuloksiin.

Wallinin työryhmän laihat tulokset herättivät keskustelun, että kolmikanta kitisee. Onko näin?
– Itse olen jo pidempään suhtautunut kriittisesti työryhmätupoihin. Erityisesti voimassa olevassa tupossa on näkynyt se, että palkansaajien kannalta keskeiset työryhmät menevät kiville, eivätkä tuota tulosta. Tarkoillakaan kirjauksilla ei ole mitään merkitystä. Saatujen kokemusten perusteella täytyy vetää uusia johtopäätöksiä.
– Olen aidosti pettynyt, että Wallinin ryhmä epäonnistui, kuten eräät muutkin keskeiset tupotyöryhmät.