Teema
Ulkolaiset
isännöivät isoja yrityksiä
Bussimatka
maailmalle
 Ulkomaalaiset
omistavat suoraan Suomessa toimivista yrityksistä vain pienen murto-osan, mutta määrä
on kasvanut nopeasti. Iso osa firmoista on ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten
omistuksessa. Mutta omistukset myös kiertävät maailmalla lujaa vauhtia.
Suomessa toimivien ulkomaalaisten
yritysten (yli puolet omistuksesta suoraan tai välillisesti ulkomailla, pörssiyhtiöt
eivät ole mukana) osuus on vielä pieni, mutta se on kasvanut 1990-luvulla nopeasti.
Kaikkiaan Suomessa on runsaat 200 000 yritystä ja niistä noin 1 500 on ulkomaalaisessa
omistuksessa.
Pari vuotta sitten nämä
ulkomaalaisyritykset keräsivät 14 pros. koko yritystoiminnan liikevaihdosta.
Tilastokeskuksen selvityksessä yritysten työntekijöistä yli 10 pros. eli 127 000 oli
näiden yritysten palkkalistoilla.
Suhteellisesti ulkolaisyritysten osuus
oli 1998 kaikkein suurin hotelli- ja ravintola-alalla, jos mittarina käytetään
henkilöstön määrää. Liikevaihdolla mitattuna kaupan ala oli kärjessä johtuen
siitä, että sekä agentuuritoiminnasta että tukkukaupasta merkittävä osa on
ulkomaisessa omistuksessa. Tukkukaupan runsaasta 70 000 työntekijästä vajaa kolmannes
on ulkomaalaisyrityksissä. Kaupan koko liikevaihdosta vajaa viidennes tuli
ulkomaalaisyrityksistä.
Mutta ulkolaisten osuus kasvaa myös
vähittäiskaupassa, vaikka onkin vielä hyvin pieni. Esimerkin tarjoaa Dressman,
norjalainen miesten vaatteita myyvä ketju, joka aikoo kolmessa vuodessa perustaa Suomeen
75 myymälää.
Ulkolaiset ovat isoja firmoja
Teollisuudessa 58 000 ihmistä eli 13
pros. teollisuuden työvoimasta teki töitä ulkomaalaisyrityksissä. Osuus on kaikkein
suurin metalli- ja kemianteollisuudessa, joissa viidennes kaikista työntekijöistä eli
noin 46 000 työskenteli ulkolaisten palveluksessa. Pienemmistä teollisuudenaloista
Partekin uudelleenjärjestelyjen myötä mineraalituotteiden valmistuksessa ulkomainen
omistus on suurta, merkittävää myös kaivostoiminnassa ja tekstiiliteollisuudessa.
Palvelualoista etenkin vartiointi- ja
turvallisuusbisnes on ulkomaalaisten hallussa. Ruotsalaisen Securitaksen myötä yli
puolet vartijoista on vierasmaalaisten palveluksessa. Siivousalalla ulkolaiset yritykset
ovat myös vieneet ison kakun, samoin mainosalalla.
Ulkolaisten omistamat yritykset ovat
selvästi suurempia kuin suomalaisfirmat normaalisti. Ulkomaalaisyrityksessä oli vuonna
1998 työntekijöitä keskimäärin 85 ihmistä, kun kaikkien yritysten keskikoko oli 6
työntekijää. Yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä ulkolaiset omistivatkin jo
viidenneksen, kun koko yritysmäärästä osuus oli reippaasti alle prosentin.
Ulkolaisissa yrityksissä kertyi liikevaihtoa 125 miljoonaa ja kaikissa Suomen
yrityksissä keskimäärin 6 miljoonaa.
Ruotsalaiset suurin omistaja
Ruotsalaiset ovat suurin
ulkomaalaisomistajien ryhmä Suomessa. Vajaalla kolmanneksella ulkomaalaisomisteisten
yritysten työntekijöistä on ruotsalaisisäntä. Rakentamisen ulkomaalaispotista
valtaosa on Skanskan ja NCC Finlandin myötä ruotsalaisilla, mutta ruotsalaiset
hääräävät myös kaupassa ja teollisuudessa. Liikenteestä he ovat myyneet osuuttaan
eteenkinpäin.
Tanskalaiset ovat vahvoja etenkin
siivousbisneksessä, kun ISS osti Servi Systemsin. Alun perin tanskalaisina Suomeen
tulleet matkatoimistot Spies ja Tjaereborg ovat jo siirtyneet brittiläisen Airtoursin
haltuun. Norjalaisten Masa-Yards ja Aker vastaavat telakkateollisuduesta. Sveitsikin on
metallissa iso omistajamaa. Sveitsi tarkoittaa tässä sinne rekisteröityä
ABB-konsernia, jolla on Suomessa yli 9 000 työntekijää.
Heikki Lehtinen
Tampereella ja sen ympäristössä toimivan
linja-autoyhtiön Alhonen & Lastunen 45 työntekijää eivät varmaan tienneet mihin
menoon joutuivat, kun Ojalan perhe pari vuotta sitten myi firmansa ruotsalaiselta
kuulostavalle Linjebussille. Linjebuss oli ruotsalaisena firmana työntynyt
pääkaupunkiseudun lähiliikennemarkkinoille jo 1990-luvun puolivälissä.
Linjebuss tosin oli myyty jo 1997
Ranskaan Connexille, joka on osa suurempaa konsernia Vivendia. Vivendi on alun perin
Ranskan Yleinen vesiyhtiö CGEA, joka alkoi viime vuosisadan puolivälissä huolehtia
Ranskan kaupunkien vedensaannista. Myöhemmin se laajeni muillekin aloille: se harrastaa
liikenteen ohella mm. jätehuoltoa, rakentamista, omistaa niukasti vajaan puolet Canal+
-maksutv-yhtiöstä, yhden kännykkäoperaattorin, tekee Internet-bisnestä jne. Toiminta
on ympäri maailmaa. Sen nimi on pyörinyt tiuhaan erilaisissa media- ja
telekommunikaatioalan isoissa järjestelyissä.
Bussikuskeja ja filmitähtiä
Viime kesänä Vivendi osti
kanadalaisen viskinvalmistajana tunnetun Seagramin ja nimeksi muutettiin Vivendi
International. Lukemattomien muiden viinamerkkien ohella Seagram omisti myös esim.
Universal-elokuvayhtiön ja levy-yhtiö Polygramin. Grinch-elokuvan tähti Jim Carrey ja
Suomen singlelevyjen myyntilistan kärjessä keikkuva Eminem ovat töissä samassa
firmassa kuin Alhonen & Lastusen kuskit, mutta niin ovat yhden Hongkongin suurimman
kaatopaikankin työntekijät.
Toistaiseksi Alhonen & Lastusen
kuskien tärkein isäntä on Bronfmanin miljardööriperhe, joka oli Seagramin perustaja
ja pääomistaja, nyt Vivendin suurin omistaja. Martellin konjakkia ei kuitenkaan saa
henkilökuntaetuna, sillä uusi firma aikoo keskittyä mediamaailmaan ja Internetiin.
Viinabisnes myytiin pois viime vuoden lopulla yli 50 miljardilla markalla.
Ja jatkossa saavat mennä Alhonen &
Lastusen kuskitkin. Vivendi siirsi koko kuljetus- ja ympäristönhuoltobisneksen
erilliseen firmaan, joka noteerataan Pariisin pörssissä. Firma myydään jollekin,
kunhan hinnasta sovitaan.
HL
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
