Suomalaiseen yhteiskuntaan kuulu myös se, että vaikuttamisen mahdollisuuksia tarjotaan. Poliittisten vaalien lisäksi enemmän ai vähemmän poliittisesti valitaan myös edustajat kirkon elimiin, osuuskauppojen edustuksellisiin elimiin ja voipa asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksenkin hallituksesta päättämistä pitää yhdenlaisena kansanvaltana, vaikka siinä puhuu myös raha. Useampi osake tuo enemmän ääniä.

Nuorten osalta kasvamisen ja kasvatuksen avaimeksi on löydetty tietysti koulu. Lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelijoilla on perinteisesti ollut opiskelija- ja ylioppilaskunnat, joiden kautta oppilaitoksen toimintaan on voinut vaikuttaa. Eräitä päätöksiä tehtäessä on lain mukaan jopa pakko kysyä opiskelijoiden mielipidettä. Ylimmissä oppilaitoksissa opiskelijat ovat hallintoelinten jäseninä.

Peruskoulujen oppilaiden osallistumista elämästään päättämiseen koetetaan vahvistaa perustamalla oppilaskunnat jo alakouluihin. Nuorimpien päätettäväksi sopivia asioita toki löytyy, ja aina on tärkeää kuulla mielipide.

Ammattiyhdistysliike on perinteisen järjestötoiminnan ja -demokratian ydinaluetta. Ammattiosaston toimielimet valitaan ja päätökset tehdään yleensä yhdistystoiminnan parhaita perinteitä noudattaen. Työpaikoilla voidaan vaikuttaa myös jokapäiväiseen toimintaan. Työntekijät valitsevat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunnan työntekijäjäsenet. Niin sen pitää ollakin.

Viime aikoina on julkinen keskusteltu optioista ja erilaisista, toisinaan merkittävän suurista eduista ollut vilkasta. Niitä on perusteltu halulla pitää johtajat talossa tai palkita heidät hyvästä tuloksesta tai ylipäänsä tuloksesta, oli se millainen vain. Pitäisiköhän aloittaa keskustelu myös varsinaisten tuloksen tekijöiden vaikuttamismahdollisuuksista ja palkitsemisesta.

Rafael Paasio piti vuosikymmeniä sitten kuuluisan telakkapuheensa. Siitä alkoi yritys- ja työpaikkademokratian kehittäminen. Keskustelu ja ajatukset niistä on pahasti unohdettu. Kuitenkin päivän sana on mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä. Sillä voisi olla arvaamattoman myönteisiä vaikutuksia myös työelämän sisällön kehittämiseen – ja työurien pitenemiseen.

Ja palkitseminen. Harvassa yrityksessä on henkilöstörahastoja tai muita taloudellisen palkitsemisen muotoja, jotka ulottuisivat kaikkiin työntekijöihin. Mikäköhän vaikutus niillä olisi työuriin, työssä viihtymiseen ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden kokemiseen.