– Liittojen tehtävä on seuraavaksi ohjeistaa ja sitouttaa omat alueorganisaationsa tehtyihin linjauksiin, Ruokonen sanoo.

Hän on toiminut puheenjohtajana SAK:n ja liittojen yhteisessä työryhmässä, jonka tehtävänä oli tämän kevään aikana tehdä konkreettisia esityksiä, miten SAK:laisia aluepalveluja ja liittojen ja SAK:n yhteistyötä alueilla voitaisiin kehittää.

Ruokonen pitää hyvänä Ihalaisen vetämän työryhmän esitystä liittojen ja SAK:n aluetoimitsijoiden säännöllisestä yhteydenpidosta. Säännöllisissä tapaamisissa voidaan miettiä yhteisiä toimintatapoja ja aluetoiminnan painopisteitä.

– Tähän asti alueilla on toimittu aika itsenäisesti ja eri toimijoilla on voinut olla hyvin erilainen käsitys keskeisistä tehtävistä, Ruokonen sanoo.

Hän on iloinen siitä, että liitoissa tuntuu nyt olevan todellista halua miettiä, miten yhteistyötä voitaisiin nykyisestä kehittää.

Palvelutaso turvattava

SAK:n ja liittojen työnjakoa ja aluetoiminnan kehittämistä pohtivien työryhmien taustalla on huoli järjestäytymisasteen säilyttämisestä korkeana ja ay-liikettäkin ravisteleva sukupolvenvaihdos. Aluetoimistojen työntekijöistä monet ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle, eikä kaikkien tilalle palkata uutta työntekijää. Ruokosen vetämän työryhmän linjaus on, että palvelutason alueilla pitää säilyä. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja SAK:n ja liittojen kesken.

– Toimistopalvelut ovat olennainen osa aluetoimintaa, ne on turvattava jatkossakin joko SAK:laisin voimin tai yhdessä liittojen kanssa, Tuula Ruokonen sanoo.

Liitoilla on osittain toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, millaisin mallein yhteistyötä olisi hyvä tehdä. Lähtökohtana kuitenkin on, että jokainen liitto vastaa jatkossakin oman alansa palkansaajien asioista.

Kivijalkatoimistot houkuttelevat

Tuula Ruokosen vetämässä työryhmässä yhtenä ajatuksena nousi esiin ay-liikkeen palveluajatuksen kirkastaminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että SAK:laisilla alueellisilla toimijoilla olisi yhteinen palveluidea, jossa liittojen keskeisenä tehtävänä olisi ay-jäsenyyden näkyvä markkinointi. Konkreettisena ilmentymänä liitoilla voisi Ruokosen mielestä olla "kivijalkatoimistoja" keskeisillä paikoilla.

– Ne näkyisivät katukuvassa ja niihin olisi helppo poiketa. Suurin osa ihmisistä asioi tänä päivänä puhelimitse tai sähköpostitse, tästä huolimatta toimisto, jossa olisi tarjolla neuvontapalveluja ja mahdollisuus nettiyhteyteen, olisi varmasti tarpeellinen.

Aluepalvelukeskukset, jotka keräisivät paikkakunnalla toimivat SAK:laiset liitot saman katon alle, on yksi SAK:n ja liittojen työnjakoa pohtineen työryhmän ehdotuksista. Ruokonen katsoo, että ns. Jyväskylän mallia kehittämällä voisi SAK:lle ja liitoille löytyä yhteinen palvelumalli.

– Aluepalvelukeskukset eivät kuitenkaan ole itseisarvo, eikä niihin pidä väkisin pyrkiä. Liitot katsovat, että keskuksista pitää olla niille konkreettista hyötyä, esimerkiksi niiden pitää tarjota parempia ja tehokkaampia toimistopalveluja, kustannusten säästöä tai paremman näkyvyyden paikkakunnalla.

Ruokonen sanoo, että yhtä tärkeitä kuin aluepalvelukeskukset ovat liittojen kesken tiiviin yhteydenpidon mahdollistavat alueelliset sähköiset toimintaverkot.

– Liitoilla ja SAK:lla on erilainen alueorganisaatio, emmekä esitä siihen muutoksia, mutta verkko yhdistäisi, vaikka fyysisesti sijaitaankin eri paikoissa.

Maakunnallista vaikuttamista

SAK:n aluetoiminnassa maakunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen on noussut hallitsevaan asemaan Suomen EU-jäsenyyden myötä. On syntynyt uusia alueellisia elimiä, joissa ay-liikkeelläkin on edustus. Tuula Ruokonen sanoo, että onnistuakseen maakunnallinen edunvalvonta edellyttää eri aloja edustavilta liitoilta tiivistä yhteistyötä. Edunvalvonta nielee resursseja, minkä vuoksi Ruokonen pitää tärkeänä, että myös ay-liikkeen aktiiveja innostetaan maakunnalliseen vaikuttamiseen.

– Alueen työllisyyteen vaikuttaminen on hyvä esimerkki konkreettisen yhteistyön paikasta. Ay-liikkeen on tärkeää päästä vaikuttamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, eikä vasta kommentoimaan jo tehtyjä suunnitelmia, Ruokonen evästää.

Pirjo Pajunen